Ajelimme eilen Hesaan hakemaan Mimosan meille viikoksi kyläilemään. Samalla tuli vierailtua Espoon Ikeassa, sitten kun se lopulta löytyi. Mukaan tarttui neljä gluteenitonta mantelikakkua Herkkukaupan puolelta ja tietysti suklaata:)

Kissan saaminen kuljetuslaatikkoon olikin ohjelmanumero sinäänsä. Ihan sääliksi kävi sen hanttiin paneminen. Lopulta kuitenkin pääsimme matkaan. Edessä vaan oli reilut kolmesataa kilometriä, joten mitenkäs sen kissalle selität... Alkumatkan naukumisen jälkeen siirryin takapenkille rapsuttajaksi ja niin loppumatka sujuikin oikein hyvin, mitä nyt rapsuttajan niska jäykistyi. Kukahan Mimosan saa viikon kuluttua kuljetuslaatikkoon, mietin vaan.

Tänään kissanhoidon ohessa kävin poimimassa ensimmäiset mustikat pakastimeen. Kaksi ja puoli litraa on hyvä alku. Onneksi mustikkametsä sijaitsee parin sadan metrin päässä kotoa, joten taktiikkanani on ollut kerätä vähän kerrallaan ja käydä useammin. Tokihan se olisi mukavaa saada koko vuoden saalis kertakeräyksellä, mutta selkä ei kestä sitä.

Punaherukoitakin pääsee huomenna poimimaan rasioihin. Täytyy yrittää ehtiä ennen räksiä. Pihassa on kuitenkin mukavampi kerätä marjoja, kun itikoita on vähemmän kuin metsässä. Tänäänkin pääsin itikoiden ruokalistalle heti metsään astuttuani. Ei ollut myrkyistä apua.