Tänä vuonna odotetuin juhannusvieras taisi olla tyttären kissa, Mimosa. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita riitti, sillä kissa oli todella nopea käänteissään. Lipaston ja hyllyjen päältä poistettiin jo ennakolta särkyvät esineet, mutta enpä olisi uskonut, että kissa kykenee korkean vaatekaapinkin päälle hyppäämään.

Mimosa on sisäkissa, jolla on erinomainen kuulo. Ulko-oven avaus sai kissan oitis säntäämään paikalle. Saman sai aikaan vaatekomeron avaaminen. Tuolin kapealla nojalla keplotteleminen oli mukavaa, ainakin Mimosan mielestä. Hauskinta oli kuitenkin leikkiä piilosta pahvilaatikossa ja säntäillä lankakeränarun perässä. Oppipa Mimosa juhannuksen aikana ”noutajan” tavoillekin, sillä se toi pahvilaatikkoon heitetyn lankakerän takaisin heittäjälle ja taas leikki jatkui.

Ei haitannut, vaikka Mimosan vierailun jälkeen piti pestä tassun jäljet ikkunoista ja imuroida ja piiskata matot, jotta kissan karvat saadaan kerralla pois talosta. Toiveissa on, että Mimosa saapuu ensi kuussa uudelle vierailulle.

Toki juhannuksena saunottiin, vastottiin ja grillattiinkin useaan otteeseen. Mutta aikojen kuluttua varmaan muistamme, että vuonna 2010 juhannuksena Mimosa oli meillä ensivierailullaan.