Eilen torstaina kaatui kaikkien aikojen kesän lämpöennätys Liperissä (+37,2), meillä ei ihan samoihin lukemiin päästy.

Ylimmillään mittari näytti lukemaa +35,6 astetta, mutta siitä en ehtinyt kuvaa muistoksi saada. Hellettä kerrakseen. Päivä menikin bikinit päällä köllötellessa ja juomista tankatessa. Pihan siirtyessä varjoon, keräsimme mieheni kanssa punaherukoita mehua varten. Tänään sitten virittelimme keittolevyn kuistille ja siinä on mehumaija saanut porista rauhassa kuumentamatta koko huushollia. Suosittelen muillekin.

Helteen jälkeen saamme yleensä nauttia ukkosesta. Viime yönä heräsimme koviin tuulenpuuskiin ja sateen ropinaan. Silmät pöpperössä oli suljettava ikkunoita, ettei sade kastelisi paikkoja. Ikkunasta näkyi synkkä taivas, joka oli täynnä salamoiden välkkymista, mutta jyrinää kuului vain harvakseltaan kaukaa. Olipa upeaa katseltavaa. Aamulla sitten kuunneltiin radiosta ukkosen aiheuttamista tuhoista täälläkin lähiseudulla. Onneksi sentään ihmishenget säästyivät.

Mittari on edelleen hellelukemissa, vaikka eilisestä lämpötila onkin laskenut kymmenellä asteella. Harvinaista täällä Suomessa.

Mimosa, joka tässä männäviikolla oli vieraanamme, on alkanut kotonaan totutella valjaisiin. Emäntä on kuulemma saanut hieman naarmuja ulkoilun tiimellyksessä. Maailma voi olla pelottava paikka, sillä pelkästään kerrostalon pihassa on paljon nuuskittavaa. Ennen ensimmäistä ulkoilukertaa Mimosalla oli tapana istua eteisen ovella ja naukumalla komentaa avaamaan ovi. Nykyisin, kun ovi avataan, Mimosa vilahtaa oitis sängyn alle piiloon.

Eilen illalla kirjoittelin hakemuksia aikuiskoulutukseen (liiketalous ja taloushallinto). Taloushallintopuoli kiinnostaisi minua enemmän, mutta pääsenkö sinne, se onkin sitten toinen juttu. Professin henkilökunta kannusti minua kirjoittamaan hakemukset ja he puolestaan ovat Valtionkonttoriin yhteydessä, josko sieltä tukea minulle myönnettäisiin. Elän siis jännittäviä aikoja, peukkujen pito ei olisi pahitteeksi.